Neuropsykiatriset vahvuudet ja haasteet kotona ja koulussa
- Neuropsykiatriset haasteet varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa tai oppilaitoksessa. Perusannos perustietoa. Mukana myös psykiatrinen ulottuvuus liitännäissairauksiin. ”Nepsyydestä nenttiyteen”.
- Kaikkien lasten koulussa reksi, vaksi, opettaja, siivooja, talkkari ja keittolantäti ovat lapsen ja nuoren kannalta yhtä tärkeitä. Koulu on kokonaisuus eikä yhdenvertaisuuskaan ei ole yhdentekevää.
- Armollisuus voimavarana kasvatus- ja opetustyössä – huolesta huojentuminen käsikynkkänä ankeassa arjessa. Positiivisuus ja pessimismi eivät ole toisiaan poissulkevia ajattelutapoja. Itkettävästä inhorealismista helpottavaan arkirealismiin. Päivään mahtuu monta tunnetilaa.
- Mieluummin muhevaa moniammatillisuutta kuin sitkoa siiloutumista. Erkkaperheen elämä on hämähäkinseitti, jossa työmme kohde on keskellä. Kun keskikohtaan sattuu sadetta ja ryönää, koko verkko huojuu, heiluu ja hötkyilee. Miten voisin huomioida moniammatillisuuden optimilla tavalla?
- 11 diagnoosia ja hyvä elämä – vikalistoista potentiaalin pilkahduksiin. MuTu, RaHi- ja PuMi- menetelmistä (MustaTuntuu – RavistaHihasta – PuolisoniMielestä) minättelyn hyödyntämiseen kasvatuksessa ja yhteistyössä. Enemmän asialle asettumista – vähemmän kiireessä kohkaamista.
- Kuriton, kovakorvainen, aggressiivinen ja epäsosiaalinen kakara. Huonosti kasvatettukin. Vaiko olosuhteiden uhri? Miten voisimme kasvattajina kotona ja koulussa ottaa huomioon eron ulospäin näkyvän käytöksen ja lapsen tai nuoren sisäisen tunteen ja kokemusmaailman välillä? Vaihtoehto äkkiväärälle tulkinnalle on viileä harkinta ja kevyt jokaihmisen käyttäytymisanalyysi. Jäävuoriteoria.
- ”Se joustaa, joka osaa ja pystyy”. Yksilön joustoista ympäristön muokkaamiseen. Meuhkamelttareista tyveneen ja minuutta rakentavaan seesteeseen. Putkinäöstä perspektiivin laajentamiseen. Näkökulman vaihtaminen saa aikaan muutoksia. Minussa ja muissa. Kannattaa tunnistaa työyhteisön timantit!
- Hyväntahtoinen mitätöinti haavoittaa – ihmiseen keskittyvä kahvittelu kasvattaa. Voiko Adhd- henkilöltä mennä jalka poikki? Saako autismikirjon ihminen nuhan? Ovatko erkkavanhemmat perimänsä vankeja? Kulkeeko ”hankala vanhemmuus” DNA:ssa? Kokemuksellisia ja näkemyksellisiä vinkkeleitä.